keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Auringonlasku

Maanantai iltana oli hieno auringonlasku, se inspiroikin ottamaan kammeran mukaan iltalenkille. Teimme oikein pidennetyn lenkin ja laskin koirat irti jotta saisin niistä muutaman kuvan pitkästäaikaa. Hetken menikin hienosti, tulivat kaukaakin kutsusta takaisin.

Ei vaan olisi kannattanut nuolaista ennen kuin tipahti. Kohta mentiinkin nuppututisten jonkun viljapeltoo minusta poispäin Nitro etunenässä, eikä mitään kuunnella! Hetken kuului kun tanner tömisi ja risut rysky ja sitten tulikin ihan hiljaista.
Ei auttanut vaikka kuinka huutelin ja viheltelin, ihan äänetöntä oli. Oli virhe päästää ne irti senkinvuoksi että ääntä ei oikein kunnolla minulta lähtenyt kurkkukivun vuoksi.

Aikani odottelin ja aurinko rupesi jo painumaan piiloonsa. Mielessä pyöri vaan että juoksevat auton alle tai kyy pistää tai jotain muuta vastaavaa.
Minulla ei ollut edes kännykkää mukana, joten ei ollut hajuakaan mitä kello voisi olla. Lopulta lähdin kävelemään läheistä isompaa tietä pellon laitaa ja tähyilin koiria. Luulin jo nähneeni ne, kun näin liikettä pellolla, mutta ne olikin vain peuroja. Siinävaiheessa mietin miten koskaan ne löydän, kun peurat johdattaa sen Nitron johkin huitsin nevadaan ja Tekla seuraa.

Lähestyin yksiä taloja ja mietin että kehtaisikohan käydä kysymässä onko he nähneet vilaustakaan niistä. En kuitenkaan kerinnyt kun näin toisen talon pihan ylitse Teklan seisovan pellolla. Kutsuin Teklaa ja se kuulikin, mutta ei osannut kohdistaa kaiun takia mistä ääni tuli. Pää vaan pyöri ympäriinsä, kun se koitti paikantaa mistä huudetaan. Siinävaiheessa itse pompin tyyliin haara-perus-hyppyjä ja huutelin että 'täällä, kato tänne' (toivottavasti en huutanu sitä idioottia sinne perään, mitä jälkeenpäin mietin :D) Mahtoivat sen talon asukkaat katsoa jos ikkunaan eksyivät, että mikä hullu niitten talon edessä pomppii ja huutaa että 'katokato!' :D Lopulta se Tekla huomas ja lähti tulemaan kohti. Kohta Nitrokin ilmestyi samaan kohtaan ja näky katselevat että kuka-mitä-missä-koska-mihinpäin ja lähti kans tulemaan Teklan perässä.
Kaksi hyvin kuraista koiraa sieltä tulikin aivan poikki ja täynnä kaikenmaailman takiaisia, risuja ja siemeniä. Nitroa yskitti myös kamalasti, kurkistin sen kurkkuun mutta ei siellä mitään näkynyt. Seuraavankin yön se yski ja kako, mutta sitten se lakkas. Kai sillä oli jotain siemeniä kurkussakin? Kello oli yli yhdentoista, kun iltalenkiltämme kotiuduimme. Muutama hassu kuva on tuolla gelleriassamme.

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Karhuveljemme Kod... eiku... Nitro?

Nitro tykkää marjoista ihan hirveesti! Muutamana päivänä olemme lenkillä törmänneet vadelmapensaisiin ja maistelleet niitä. Annoin Nitrollekkin, kun se niin katseli että mitäs syöt? Hetken päästä se nyhtikin jo puskasta itse. Tai en tiedä nyhtikö se sieltä raakileita, lehtiä vai mitä, mutta jotain söi :)

Tänään käytiin metsässä katsomassa mustikoita. Löytyihän niitä ja Nitro tykkäsi niistäkin. Siinä se Nitro kärkky kuono mun sormissa kiinni ja käsi uppos aina varmasti kurkkuun asti, kun sille mustikan antoi. Taisin itse syödä lähinnä kuolaa käsistäni... Nitro katseli että jaa sä noukit niitä sieltä maasta. Koitti se itsekkin niitä sieltä etsiä, mutta ei tainnut löytää kun kärkky aina mun apajilla ;)

Tekla ei niin välittäny marjoista. Ensimmäinen vadelmakin sylkästiin suusta ulos, että mikäs tääkin on. Kyllähän se sit kohteliaisuuttaan niitä söi kun tarjos :)

maanantai 14. kesäkuuta 2010

toinen testi

Kotisivumme tulee mitä luultavammin muuttamaan tänne blogi versioksi. Jos vaikka saisimme päivityksiä näin useammin :)

kokeillaan

teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti